”Toinen Stool ja Luoti toinen
joukoss’ oli nimeltään,
yhtä vahvat, yhdenmoinen
miehuus mielessään,
vesat saman Saimaan rannan,
yhdess’ ylenneet,
kuomat samat kotikunnan, kilvan kiistelleet.”
 
”Jopa toisen puolle häilyi viimein onnen vaakapuu; Luoti vammatonna säilyi. Stool hän haavoittuu. Hoitolassa sai nyt heikko maata tuskissaan, sinne jäi, kun soti veikko, jouten virumaan”
 
J.L. Runeberg, Vänrikki Stoolin tarinat. Kaksi rakuunaa