pohjaa kohti, paikallaan:
kaikki ennallaan, muuttumattomana,
ikään kuin mieli tahtoisi yhä jatkaa samaa matkaa.

Entistäkö? – Ei aivan, ero on hienoinen,
vaikkei se heti pimeyden läpi erotu:
käännettyinä, hevonen valjaissa, nyt siellä
rattaat viimeiset jo seisovat tiellä.”
 
J. L. Runeberg, Vänrikki Stoolin tarinat – Kuormarenki